Dungeons & Dragons: Lost Mine of Phandelver: Kampanjapäiväkirja, Sessio 4
Neljäs pelisessio alkoi Phandalinissa, jossa Kivimäen majatalossa (Stonehill Inn) toipuneet hahmot sekä punaviittojen salapaikan tyhjentäneet seikkailijat kokoontuivat yhteen. Alejan pelaajan poissaollessa tautitapauksen vuoksi hahmolle keksittiin taustalle sopivaa pientä säätöä tulevia seikkailuja varten.
Juhlahumua ja matkavalmisteluja
Kyläläiset juhlivat tuoreita sankareitaan ja kylän pormestari Harbin Westerkin intoutui pitämään puheen jossa kiitosten lisäksi yritti saada asioiden kuulostamaan siltä kuin hänellä olisi ollut isokin rooli Punaviittojen häätämisessä. Majatalossa nautittiin pitkän kaavan mukainenn juhla-ateria ja kasvissyöjätkin huomioitiin kun tarjolla oli pavuista valmistettua muhennosta sekä paahdettuja kastanjoita seikkailijoiden toiveesta.
Juhlahumussa ryhmä huomasi Nukkuvan Jätin majatalon omistajan saapuneen paikalle. Örkki ei tosin vaikuttanut olevan juhlatuulella sillä olihan suurin osa hänen maksavista asiakkaistaan häädetty ulos kylästä. Hetken juttutuokio kyyppärin kanssa muuttui aivoriiheksi miten rähjäisestä pystybaarista voisi jalostaa pienellä remontilla uudenkarhean tavernan jossa sankaritarinat ja juomalaulut raikavat yötä päivää.
Ennen lähtöä ryhmä hajaantui tekemään erinäisiä toimia:
Sepän perheen muistaminen: Helvi ja Vangrel veivät surmansa saaneen sepän esiliinan takaisin tämän leskelle ja lapsille. Hetki oli surullinen ja tunteikas. Oven sulkeuduttua ryhmä jätti samalla salaisen rahalahjoituksen perheen tueksi, jotta nämä selviäisivät vaikean ajan yli.
Varusteet ja vetojuhdan hankinta: Barthenin sekatavarakaupasta saatiin lainaan luotettava härkä vetämään vaunuja. Kivimäen tavernasta varattiin muonaa seuraavan päivän matkaa varten
Daranin neuvot: Omenatarhoilla vieraillessaan ryhmä tapasi entisen palkkasotilaan ja vanhan Order of the Gauntlet -järjestön jäsenen, Daran Edermathin. Mies jonka seikkailut olivat päättyneet tämän saadessa ”nuolen polveensa”, jakoi heille arvokasta tietoa aaveista ja epäkuolleista sekä varoitti Miekkavuorten juurella sijaitsevasta Vanhan Pöllö Kaivoin (Old Owl Well) raunioista. Mainarit ovat kertoneet kohdanneensa alueella eläviä kuolleita.
Matka kohti Conyberryä ja Agatha-aaveen kohtaaminen
Aamulla varusteet pakattiin vaunuihin joita härkä Oxford lähti hyvillä mielin vetämään. Matka taittui keväisen kauniissa säässä kohti hylättyä Conyberryn (Kaninmarja) kylää.
Illan pimetessä saavuttiin perille raunioille, ja ryhmä pystytti leirin yöpymistä varten. Yöstä muodostui piinaava. Vahtivuoroa pitänyt Vangrel huomasi metsänreunassa kalpeaa, sinertävää valoa hohtavan hahmon ja yön aikana käytiinkin keskustelua ryhmän kesken mitä tehtäsiin. Suunnitelma oli lähettää liito-oravaksi muutettu Julius lähetettiin edeltä tutkimaan ilmestystä, mutta aaveen kohtaaminen katkaisi yhteyden ja hävitti Juliuksen.
Ryhmä päätti seurata valoa syvemmälle metsään, jossa he löysivät puun sisään rakennetun salaperäisen asumuksen. Ensimmäisenä sisään menivät Farideh ja Lourelle jotka huomasivat että asumus antoi olettaa että siellä olisi joskus asunut noita. Hetken päästä tila kylmeni ja Agatha ilmestyi hahmoille katonrajasta ja kysyi mitä hahmot tekevät tämän kodissa. Pian tämän jälkeen ulkopuolella odottaneet Rilla ja Helvi toimittivat Phandalinista saadun hopeisen kamman lahjaksi aaveelle. Niin kuin Phandalinissa oli neuvottu. Onnistuneen roolipelaamisen ja pienen tuurin ansiosta aave hyväksyi lahjan ja antoi heille yhden kysymyksen vastauksen: se paljasti metsässä piilevän peikkolaisten linnoituksen tarkan sijainnin vain kilometrin päässä.
Yllätyshyökkäys leirissä
Samaan aikaan leirissä, vahtiin jäänyt paladiini Vangrel ja härkä-Oxford joutuivat kiipeliin. Yön aikana ilman lämpötila laski jäätäväksi, ja leirin ympäröivästä maastosta nousi esiin viisi kaamiota (Ghoul).
Yksinäinen paladiini sekä härkä joutuivat piiritetyksi vihamielisten ja nälkäisten epäkuolleiden keskelle. Kaukana metsässä olleet toverit kuulivat huudot ja lähtivät täyttä juoksua takaisin leiriin. Matkassa oli onnea sillä Vangrelin haarniska kesti kaamioiden kynnet sekä puremat. Tilanne saatiin hallintaan kun loput ryhmästä pääsivät puolustamaan leiriä. Farideh meinasi kaatua taistelun tuoksinnassa mutta Rillan loitsukääröstä lukea tulipallo lotsu teki kaamiolaumasta selvää.
Taistelun tauottua pitkä ja raskas lepo oli pahasti keskeytynyt. Väsyneet sankarit päättivät siirtyä muutaman tunnin ajan matkaamalla hieman sivuun löytääkseen turvallisemman leiripaikan loppuyöksi.
Sessio päättyy
Kommentit